Juhannusaattona missiona oli pestä kasoittain pyykkiä ja löytää kavereideni Sannan ja Villen hehkuttama driksubaari Al Capone’s.
Löysimme pesulan, jossa saimme vihdoin pestyä löyhkäävät likapyykkikassimme. Pyykin peseminen vei kuitenkin melkein koko päivän. Juoksimme Tuukan ja Mikon kanssa vartin välein lähellä oleviin (kaupungin kalleimpiin) kauppoihin shoppailemaan. Essät karkasivat johonkin ja jättivät pyykit harteillemme. Neljän tunnin jälkeen viimeinen kuivausrumpu pysähtyi ja silloin tuli kiire syömään.
Kun pyykit oli vihdoin heitetty hostellille, niin alkoi Al Capone’sin metsästys. Lopulta se löytyi kuin löytyikin ja osoittautui maineensa veroiseksi paikaksi. Essätkin liittyivät taas hetkeksi joukkoon iloiseen kunnes taas katosivat ilmeisesti hostellille. Meillä meno jatkui myöhään. Löysimme muutaman muunkin mielenkiintoisen baarin, joissa pidimme bileitä elossa mm. tanssimalla jivea ja keräämällä paheksuvia katseita. Tuukka kyllästyi jossain vaiheessa ja lähti ilmeisesti nukkumaan. Muutaman tunnin kuluttua pääsimme monien mutkien kautta hostellille ja soitimme Tuukalle, että tulisi avaamaan oven. Mutta kävikin ilmi, että Tuukka ei ollutkaan vielä päässyt sinne asti. Käsittämätöntä. Mikkokin jo torkkui pöydässä kun odottelimme Tuukkaa vielä puolisentoista tuntia hostellin baarissa. Kun kello löi kahdeksan aamulla saimme kuulla Tuukan selitykset yöllisestä seikkailustaan. Hän ei ollutkaan löytänyt kivoja tyttöjä eikä joutunut jatkoille vaan omien sanojensa mukaan “katselemassa maisemia, ottamassa torkut puistossa ja etsimässä ruokaa”...
Juhannuspäivänä kiertelimme kaupungilla kun olimme ensin saaneet itsemme liikkeelle. Essät olivat taas kadonneet aamulla johonkin ja kokoonnuimme jälleen vasta illalla. Löysimme underground-clubin, jonka ohi Tuukka oli yöllisellä seikkailullaan kulkenut. Paikka oli todella vaikuttavasti sisustettu avaruushenkinen luola monine eri osastoineen ja meno oli sen mukainen. Paikka oli kyhätty vanhasta romusta (mm. auton moottoreista) ja valoista todella häiriintyneen näköiseksi kokonaisuudeksi. Se oli magein bilemesta, missä kukaan meistä on käynyt. Harmi vaan, että meidän akut olivat aivan tyhjillään edellisillan riennoista ja jouduimme pian ottamaan taksin hostellille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti