Iltatunnelmia

Tänään on ollut väsynyt päivä, ilma oli aurinkoinen ja oli tosi kuuma. Nyt istumme iltaa hostellin sisäpihalla muutaman amerikkalaisen ja saksalaisen kanssa. Annoimme heille salmiakkimaistiaisia ja samalla mulle tuli jo koti-ikävä. Ollaanhan tässä jo muutama päivä reissussa oltukin:). Jussi lähti toisen porukan mukana homobaariin, mutta me muut olimme vielä eilisen jäljiltä liian väsyneitä.

Eilen pääsimme pitkän hortoilun jälkeen Suomi-instituuttiin, joka osoittautui hienoksi paikaksi. Siellä oli todella ystävällistä porukkaa ja meidät otettiin hyvin vastaan. Kiva päästä sinne soittamaan perjantaina! Olemme tavanneet täällä jo paljon ihmisiä, jotka ovat olleet kiinnostuneita konsertistamme.

Eilisen kävelyharhailumme tuloksena löysimme taas paljon kiinnostavia paikkoja. Kävimme esimerkiksi yliopistolla opiskelijaruokalassa syömässä, ja haastattelimme paikallisia nuoria. Illalla tulimme hostellin ravintolaan syömään, jonka jälkeen törmäsimme muutamaan amerikkalaiseen. He lähtivät kanssamme katsastamaan hämäränpuoleista klubia, johon olimme sattumalta eksyneet edellisenä päivänä. Siellä esiintyi paikallisia bändejä. Sieltä lähdimme vielä jatkamaan iltaa toiseen baariin ja lopulta hostellille. Meno oli railakasta ja pääsimme nukkumaan vasta aamutunneilla. Tänään olo olikin sitten sen mukainen.

Aamulla raahauduimme kuitenkin liikkeelle tsekkailemaan uusia paikkoja. Matkustelimme ympäriinsä S- ja U-junilla (pummilla tietysti). Olimme mm. Brandenburgin portilla ja juutalaisten muistomerkillä ja museossa, joka oli vaikuttava paikka.

Jussi oli aamulla sopinut hostellilla, että soittaisimme myöhemmin täällä sisäpihalla ja palkkioksi saisimme ravintolasta illallisen. Koimme kuitenkin suuren pettymyksen, kun illalla paikalla olikin ihan eri ihmiset jotka sanoivat ettemme voisikaan soittaa, sillä siihen tarvittaisiin lupa ja paikalliset asukkaat kuulemma valittavat herkästi. Päätimme sitten, että olisi kuitenkin pakko harjoitella, ja päädyimme soittamaan hostellin ylimpään kerrokseen aulaan, josta soittomme varmasti kaikui joka puolelle. Emme edes saaneet (paljoa) valituksia, ja paikalle ilmaantui jopa muutama kiinnostunut kuuntelija.

Nyt täällä käy jutut yhä vilkkaamiksi ja nauru äänekkäämmäksi. Jenkit yrittävät ääntää suomalaisia sanoja. Loistavasta tunnelmasta huolimatta aion nyt kuitenkin mennä nukkumaan. Nanna ja Tuukkakin vaikuttavat väsähtäneiltä. Lopetan suoraan lainaukseen Tuukan suusta: "Onneks Jussi on siel homobaarissa niin se ei oo niin ärsyttävän pirtee huomenna". Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, hyvää yötä. Täällä Kaisla, Berliini.